Tiedotusvälineiden edustajille, kirjailijoille, kirjallisuusihmisille ja tavallisille kansalaisille
Vapaasti julkaistavaksi, levitettäväksi ja siteerattavaksi
Helsingissä 2.2.2015
Kustannusosakeyhtiö Savukeidas julkaisee tässä kuussa kahdeksannen kaunokirjallisen teokseni, esseekokoelman Kunnia. Kirjan aiheena on maskuliinisuus ja miehen identiteetti, ja aihetta käitellään siinä niin yksityisistä kuin yleisistä näkökulmista. Kirjan johdantoluku ilmestyi eräänlaisena mainospalana Sarastus-verkkolehdessä 20.12.2014 otsikolla "Mies ja moderni elämä".
Esseekokoelman julkaisun alla on sosiaalisessa mediassa herännyt polemiikki, joka on saavuttamassa pienimuotoisen kirjasodan piirteitä. Viime viikolla anarkistinen Takku-verkkosivusto julkaisi nimettömän kirjoittajan kirjoituksen otsikolla "Miksi Timo Hännikäistä ei pitäisi julkaista?" Kirjoittajan mukaan oli oikeutettua vaatia kustantajaa pidättäytymään teosteni julkaisemisesta, sillä ne sisältävät "seksismiä" ja muuta poliittisesti vaarallista materiaalia. Kyseessä oli siis peittelemätön yritys vaikuttaa kustantajani julkaisupäätöksiin poliittisista motiiveista. Artikkeli herätti jonkin verran väittelyä sosiaalisessa mediassa, muun muassa Savukeitaan kustannuspäällikkö Ville Hytösen facebook-seinällä.
Marginaalisten poliittisten painostusryhmien kannanotot eivät sinänsä ole suuren huomion arvoisia. Huolestuttavampaa on se, että jotkut kollegani ja muut kirjallisuusalalla toimivat henkilöt ovat alkaneet esittää Takun anonyymin kirjoittajan kaltaisia näkemyksiä. Tietokirjailija Olli Löytty julkaisi tänään facebook-seinällään julkisen päivityksen, jossa sanottiin muun muassa seuraavaa:
Kunnioitukseni kustannustoimintaa kohtaan selittänee sen, että en tahdo millään päästä yli yhdestä tämän kevään uutuusnimikkeestä. En voi ymmärtää, että ihailemani Savukeidas yhä vain julkaisee Timo Hännikäisen kirjoja – huolimatta kaikista niistä ihmisvihamielisistä ajatuksista, joita Hännikäinen on aiemmissa kirjoissaan ja muuten julkisuudessa ilmaissut. (...) Maailma on nyt vain mennyt semmoiseksi, että haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että Hännikäisen esittämät ajatukset eivät saisi kannatusta. Tosiasia nimittäin on, että Savukeitaan kaltainen arvostettu kustantaja antaa (valitettavasti) painoarvoa kaikkien kirjailijoittensa sanomisille – myös Hännikäisen.
Päivitystä seuranneessa keskusteluketjussa Löytyn näkemystä tuki äärivasemmistolainen kirjallisuudentutkija Jussi Ojajärvi, joka on aiemminkin eri yhteyksissä ilmaissut olevansa kirjani julkaisemista vastaan. Löytyn kirjoitukselle olivat tykkäyksen muodossa osoittaneet suosiotaan muun muassa Nuori Voima -lehden päätoimittaja Maaria Ylikangas, kriitikko ja Suomen Arvostelijain Liiton entinen puheenjohtaja Siskotuulikki Toijonen, tietokirjailija Juri Nummelin, tutkija Helena Saarikoski, tutkija Veli-Matti Pynttäri ja runoilija ja kirjoittamisen opettaja Tero Hannula. Lista osoittanee, että Takun artikkelissa ilmaistu sensuurimentaliteetti ei suinkaan rajoitu pieniin aktivistipiireihin, vaan sille löytyy sekä aktiivista kannatusta että hiljaista myötämielisyyttä kirjallisessa ja akateemisessa maailmassa.
Löytyn kirjoituksen kommenttiketjussa edellä mainittu Jussi Ojajärvi kirjoitti muun muassa seuraavaa (kehotan erityisesti kiinnittämään huomiota paljonpuhuvaan "ennaltaehkäisyn" käsitteeseen):
Kysehän on nyt siitä, että monet arvostavat Savukeitaan toimintaa muuten, mutta he eivät näe mitään hyviä perusteluita sille, miksi sen pitää kannatella Hännikäisen poliittista projektia. (...) Hännikäisellä on sananvapaus periaatteessa ja käytännössä, vaikka Savukeidas ei hänen poliittista projektiaan kannattelisi miltään osin.
Olen sen verran "keskustellut", että uskon mieluummin ennaltaehkäisyyn. Mitä pienemmäksi ja vähemmän arvovaltaisessa (esim. ei-savukeitaalaisessa) kehyksessä toteutetuksi ihmisarvoa polkeva liikehdintä jää, sitä vähemmän tarvitsee "vuoropuhella" sen kanssa jatkossa.
Nämä uussensorit eivät siis pyri viemään minulta sananvapautta absoluuttisessa mielessä, vaan pyrkivät tunkemaan minut julkisen sanan marginaaliin. Kustantajaani painostamalla he myös yrittävät vaikeuttaa ammatinharjoittamistani ja kaventaa julkaisumahdollisuuksiani.
Aiemmin tällaista toimintaa olisi pidetty häpeällisenä. Vuonna 1975 kirjailija Matti Rossi ilmiantoi unkarilaisen kollegansa Dénes Kissin neuvostovastaisista puheista kommunistisen Unkarin viranomaisille. Teko johti Rossin erottamiseen Suomen Kirjailijaliitosta ja voimakkaaseen julkiseen paheksuntaan Rossia kohtaan. 1970-lukua ei yleisesti pidetä vapaamielisyyden kukoistuskautena, mutta tuolloinkin kirjailijan työn haittaamista pidettiin törkeänä omanpesänlikaamisena ja loukkauksena ilmaisunvapautta kohtaan. Tällä hetkellä on ilmeisesti täysin salonkikelpoista estää kirjailijan julkaisumahdollisuuksia poliittisista syistä.
Huomionarvoista kuluneen viikon tapahtumissa on myös se, että tuleva kirjani ei ole vielä ilmestynyt. Ainoastaan johdantoluku on tähän mennessä ollut yleisön saatavilla. Mainitsemani julkiset hyökkäykset eivät siis kohdistu tai voikaan kohdistua juuri tämän esseekokoelman julkaisua vastaan, vaan tuotantoni julkaisemista vastaan yleensä. Olli Löyttykin paheksui sitä, että Savukeidas "yhä vain" julkaisee teoksiani eikä ole ymmärtänyt antaa minulle kenkää.
Huomionarvoista on sekin, että kirjani on lukematta yritetty leimata jonkin "poliittisen projektin" osaksi, siis propagandateokseksi. En ole koskaan kirjoittanut mitään silkassa propagandistisessa tarkoituksessa. Kunnia ei sisällä mitään poliittista ohjelmaa eikä asetu minkään poliittisen suuntauksen äänitorveksi. Se ei myöskään sisällä kiihottamista kansanryhmää vastaan, yllytystä väkivaltaan tai muuta lainvastaiseksi luokiteltavaa. Se käsittelee mieheyttä tietystä näkökulmasta, nimittäin omastani. Se, että kirja näin ollen sisältää tietynlaisen maailman- ja ihmiskuvan, on selvästikin rikos joillekin niistä, jotka eivät tätä katsomusta jaa. He pelkäävät yksinkertaisen ja helposti manipuloitavan yleisön saavan teoksesta vaarallisia vaikutteita ja haluavat valistuneen etujoukon edustajina estää hyvämaineisia kustantajia julkaisemasta sitä. Tämä on ollut sensorien ja kirjarovioiden sytyttäjien mentaliteetti kautta aikojen. Saman mentaliteetin edustajia ovat Salman Rushdielle raivostuneet muslimifundamentalistit - hekään eivät suoranaisesti pyrkineet estämään Saatanallisten säkeiden julkaisua, vaan ainoastaan tappamaan sen kirjoittajan.
En ole myöskään koskaan vaatinut minkään teoksen julkaisematta jättämistä, olipa sen sisältö tai kirjoittaja minulle miten vastenmielinen tahansa. Noudatan periaatetta, että kaikille on suotava vapaus sanoa sellaista mitä ei haluta kuulla ja levittää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuten George Orwell sanoi, jos tämä vapaus taataan, kaikki muu seuraa siitä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. En osaa nimetä parin kolmen viime vuosikymmenen ajalta ainuttakaan kirjaa, johon olisi reagoitu vastaavalla tavalla - vieläpä ennen sen ilmestymistä. Ennakko- ja itsesensuurin vaatimus on palannut yhteiskuntaan, ja tällä kertaa sitä ajaa myös ihmisryhmä, joka on sitä perinteisesti kiivaimmin vastustanut: taiteen ja tieteen toimijat. Ja kaikki tämä rajoittaminen tapahtuu epämääräisten "ihmisvihan", "seksismin", "ihmisarvon polkemisen" ja "fasismin" iskusanojen avulla, joita ei erikseen tarvitse määritellä.
Vetoan tässä kaikkiin niihin, jotka arvostavat vapautta - riippumatta siitä, ovatko he kanssani samanmielisiä, erimielisiä vai asenteeltaan neutraaleja. Pysäyttäkää totalitarismin henki ennen kuin se riistäytyy valloilleen. Ilmaiskaa paheksuntanne mainitsemiani kirjallisen vapauden vihollisia ja heidän myötäilijöitään kohtaan. Tuomitkaa kaikki yritykset vaikuttaa kustantamojen oikeuteen päättää omista kustannusohjelmstaan, sillä tämä oikeus on paitsi kirjallisen ilmaisunvapauden, myös laadukkaan ja monipuolisen kirjallisuuden tae.
Toivon, että tätä kirjoitusta levitetään mahdollisimman laajalle. Toivon, että käsittelemäni vaaratekijät otetaan vakavasti. Ja ennen kaikkea toivon solidaarisuutta Savukeitaalle ja kustannuspäällikkö Ville Hytöselle, joka on polemiikin aikana osoittanut esimerkillistä moraalista lujuutta kieltäytyessään taipumasta loanheiton alla.
Timo Hännikäinen
kirjailija
Helsinki
