torstai 25. maaliskuuta 2010

Jälkijättöisiä naistenpäivämietteitä


Viime naistenpäivä oli siitä poikkeuksellinen, etten huomannut tiedotusvälineiden kaatavan suomalaisen miehen niskaan yhtä suurta oksennusryöppyä kuin tavallisesti. Kenties naisasianaiset sekä Arto Jokisen ja Tommy Lindgrenin kaltaiset viideskolonnalaiset olivat lomalla, tai sitten minä elin kyseisen päivän mediapimennossa.

Mutta internetistä löysin jälkeenpäin jotain, mikä ajoi minut brechtiläisen vimman vallassa kirjoituspöydän ääreen. Tulva -lehden päätoimittaja Elsi Hyttinen kirjoitti palanneensa naistenpäiväksi kotiin lomamatkalta Kuubasta. Hän kertoi positiivissävyisiä vaikutelmiaan yhdestä reaalisosialismin viimeisistä linnakkeista. Kuubalainen yhteiskunta kuulemma arvostaa naisia, ja kansa saa ilmaisen peruskoulutuksen ja teveydenhuollon ohella myös naistenpäivän iskulauseet. Kadulla ei ahdistella, ja seksuaalirikokset ovat tiukan lainsäädännön vuoksi vähäisiä.

Mutta Hyttisen paratiisiinkin on luikerrellut käärme. Sitä edustavat varakkaat länsimaiset turistit, jotka jahtaavat kuubattaria yökerhoissa ja hotelleissa. Päätoimittaja havainnoi paheksuen, että ravintolat ovat täynnä nuoren kuubalaisen naisen ja iäkkään eurooppalaisen miehen muodostamia pareja. Rahalla saa juttuseuraa ja seksiä.

Hyttistä ei ilmeisesti häiritse se, että Kuubassa "poliittisesti vaarallisia" henkilöitä suljetaan vankiloihin ja mielisairaaloihin, että Solzhenitsynin Vankileirien saariston omistamisesta voi saada kahdeksan vuoden tuomion ja että valtion muodostamat "nopean toiminnan prikaatit" mukiloivat toisinajattelijoiksi epäiltyjä kaduilla. Sitäkään hän ei mainitse, että maassa vainottiin aktiivisesti homoseksuaaleja 1990-luvun alkupuolelle saakka, ja että he ovat edelleen toisen luokan kansalaisen asemassa. Sen sijaan länsimaisten miesten harjoittama seksiturismi on aivan pöyristyttävää.

Eniten Hyttistä näyttää kismittävän se, että kuubattarien seuraan hakeutuvat miehet ovat selvästi seuralaisiaan iäkkäämpiä. Hänen kaltaiselleen modernille puritaanille seksikumppania etsivä vanheneva mies on viattomia neitsyitä turmeleva haiseva pukki, jonka kuuluisi jo vetäytyä selibaattiin. Hyttinen jättää taktisesti mainitsematta ne ikääntyvät naiset, jotka niin ikään matkustavat Karibialle ostamaan seksiä paikallisilta rantaleijonilta. Nuori mies vanhemman naisen seurassahan on emansipaatiota.

Modernille puritaanille on myöskin käsittämätön se yksinkertaistakin yksinkertaisempi asia, että seksuaalisen viehätysvoimansa menettänyt saa seksiä enää omaisuudellaan. Niin kauan kuin on tarvetta on kysyntää, ja niin kauan kuin on kysyntää on tarjontaa.

Laitan loppuun sitaatin Matti Mäkelän esseestä Miehen tie. Se kenties selventää, miksi niin moni suomalainen ja eurooppalainen mies matkustaa kolmanteen maailmaan hakemaan seksipartnereita tai puolisoa:

Eli minä kysyn sinulta Suomen mies: oletko valmis taistelemaan kuolemaan saakka, oletko valmis uhraamaan henkesi rouva Airiston, rouva Istalan, näiden muiden Suomen neitojen puolesta? Ja voinhan minä saman tien vastatakin. Taitaisi olla pieni se porukka suomalaisia miehiä, joka olisi valmis viisi vuotta istumaan hangessa näiden itsekkäiden, omaa etuaan ajavien, meitä miehiä haukkuvien suomalaisten naisten puolesta. Omasta puolestani lisään, että olisin valmis panemaan upseerinkunniani peliin vain silloin, jos tietäisin, että takanani on uskollinen, ahkera, minua kunnioittava nainen Thaimaasta, Kiinasta tai Japanista. Suomalaisen naisen takia en hädän hetkellä viitsisi edes saappaitani kiillottaa.